Hankkeen koordinaattori

tiistai 27. syyskuuta 2016

Nuoren romaninaisen koskettava tarina: "Ihmisyys katoaa etnisyyden taakse"

Janita on kohtelias nuori nainen, 21-vuotias helsinkiläinen, valmistunut lähihoitajaksi ja romani. Hänen Facebookissa jakama kokemuksensa kasvamisesta romanilapsena koskettaa ja antaa ajattelemisen aihetta.
Janita Nyman kertoo huomanneensa jo pienenä lapsena, että omassa taustassa on jotain, mikä herättää epäluuloja muissa ihmisissä.
– Periaatteessa romanina kasvaa siihen että tietää, ettei ole samanarvoinen kuin muut ihmiset. Aika varhaisessa vaiheessa jo romanilapsi oppii siihen, miten yhteiskunta määrittelee romanin.

Lapsena Janita törmäsi mannetteluun ja opettajiin, jotka eivät kannustaneet. Hän kertoo kuulevansa kaduilla yhä huutelua ja solvausta. Kaupassa asioidessa hävettää, jos vartijat seuraavat. Vuokra-asunnot ja työpaikat jäävät saamatta, vaikka koulutus ja luottotiedot ovat kunnossa. Janita uskoo syyn löytyvän sukunimestä.

– Ihmisyyteni katoaa etnisen taustani taakse. Minua ei nähdä nuorena aikuisena, eikä naisena. Tavallaan minulla on siis oma tavaramerkki, olen romani, esine tai tavara, ei tunteita tai muutakaan, mikä tekee ihmisestä ihmisen.
Lapsuuden perheen kanssa asiasta ei juuri keskusteltu, vaan Janitan mukaan tajuntaan on ikään kuin iskostunut se, että syrjintä on romaneiden osa. Kerran tosin Janitan äiti soitti poliisille, kun kauppias oli käskenyt vartijoita seuraamaan romaneja. Janita häpesi, ja kauppias saikin sakot syrjinnästä.
– Romaneiden suhtautumisen itseensä pitää muuttua. Ei pidä hyväksyä leimoja. Oma käsitykseni itseäni kohtaan on muuttunut ihan vuodessa. Minun ei tarvitse puristua siihen muottiin, johon minua pakotetaan, Janita pohtii.

Viime kuussa Janita julkaisi Facebookissa kirjoituksen, jossa hän avautui kiusaamisesta ja jatkuvasta taistelusta leimautumista vastaan. Tekstin julkaiseminen vaati tietyn kynnyksen ylittämistä, Janita kuvaa. Se on kuitenkin poikinut rutkasti positiivista palautetta ja tuhat jakoa.


Leimasta voidaan päästä eroon

Janita kertoo tekevänsä tietoisesti töitä sen eteen, että hänet nähtäisiin yksilönä eikä vain yhteisönsä edustajana.
– Vanhempani ovat opettaneet olemaan kaikille kohtelias. Olen tietoisesti murtanut ennakkoluuloja olemalla erityisen iloinen ja hymyilemällä kaikille, että en vain olisi se naama vääränä kulkeva äänekäs romani, joka varastelee, Janita hymähtää.Se vaatii todella paljon ihmisenä, että jaksat tehdä koko ajan 110 prosenttia siksi, että sinua ei nähtäisi ennakkoluulojen veroisena. Se provosoi. Ei välttämättä jakseta taistella sitä vastaan. Harvempi näkee, että sitä edes voi muuttaa.
Janita uskoo, että negatiivisesta leimasta voidaan päästä eroon. Hän peräänkuuluttaa tasavertaisuutta ja ammattimaisuutta esimerkiksi opettajilta ja virkamiehiltä. Syrjintään tuijottaminen ei hänestä kannata, vaan tilannetta pitäisi muuttaa esimerkiksi avoimuudella. Hän toivoo, että vaikkapa kouluissa lapset saisivat tilaisuuden kysyä romaneista ja tutustua erilaisiin ihmisiin.

– Toivon, että ei esimerkiksi nähtäisi romanilasta tai nuorta ensisijaisesti romanina. Jos hänellä on ongelmia, niin hänet tulisi nähdä ensisijaisesti nuorena, jolla on ongelmia. Jos taustalla on jokin kulttuurinen asia, joka ajaa siihen tilanteeseen, niin sitten voi miettiä romaniutta. Mutta jos vaikka opiskelun kanssa on ongelmia, ei se johdu siitä, että on romani.
Janita kirjoittaa olevansa tietoinen esimerkiksi rikollisista romaneista. Hän kertoo tuomitsevansa rikolliset taustaan katsomatta, mutta muistuttaa, ettei voi itse kantaa vastuuta toisten ihmisten valinnoista.
– Minä en voi maksaa loputtomiin, enkä alkuunkaan muiden virheistä. En voi pyytää anteeksi, jos minä en ole vääryyttä tehnyt, Janita kirjoitti julkaisemassaan tekstissä.
Mitä terveisiä hänellä on niille lukijoille, jotka tunnistavat omaavansa ennakkoluuloja romaneita kohtaan?

– Anna ihmiselle tilaa olla ihminen. Ole avoin. Tai älä ainakaan toimi ennakkoluulojesi mukaan, älä anna niille valtaa. Sekin on jo jotain, että ei näytä ennakkoluulojaan ulospäin ja pidättäytyy huutelemasta, Janita toivoo.

Ei se, että olen romani, tee minusta rikollista. Ja jos olen rikollinen, ei se johdu siitä, että olen romani.

torstai 22. syyskuuta 2016

Romaniasianneuvottelukuntien 60-vuotis juhlaseminaari 2.6.2016

Pääministeri Juha Sipilän puhe Romaniasian neuvottelukunnan 60-vuotisjuhlaseminaarissa
Valtioneuvoston viestintäosasto 2.6.2016 13.26


Hyvät juhlaseminaarin osallistujat
Arvoisat kuulijat
Juhlavuoden teema - Vaikuttavaa romanipolitiikkaa - korostaa romanien osallistumista itseään koskeviin asioihin. 60-vuotias neuvottelukunta on edelleen ainutlaatuinen tapa toteuttaa vähemmistöpolitiikkaa. Se perustuu romanien ja viranomaisten vuoropuheluun. Kuluneiden vuosikymmenten aikana romaniasiain neuvottelukunta on vaikuttanut konkreettisesti romanien perusoikeuksien kehittymiseen sekä esimerkiksi asumis- ja koulutustason nousuun ja aluetason osallistumisen lisäämiseen.
Olemme toimineet määrätietoisesti romanien ja heitä edustavien järjestöjen äänen kuulemiseksi eurooppalaisessa päätöksenteossa. Suomesta otetaan mallia. Neuvottelukunnan edustajia kutsutaan kertomaan kansainvälisille yleisöille mallistamme, joka perustuu vuoropuheluun ja luottamukseen.
Kansallinen kokemuksemme on, että parannuksia esimerkiksi romaninuorten koulutustasoon on saatu vasta, kun itse romaniperheet on otettu mukaan asioiden edistämiseen. Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti nähnyt viranomaisten ja järjestöjen yhteistyön voimavarana. Se on pienen Suomen vahvuus.
Hyvät kuulijat,
Pääministeri Matti Vanhanen antoi vuonna 2007 romaniasiain neuvottelukunnalle toimeksiannon valmistella muistio Suomen romanien aseman kehittämisestä. Muistio johti maamme ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman ROMPOn valmistumiseen vuonna 2009. Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen romanipoliittisen ohjelman toimeenpanosta.
Myös Euroopan unioni - Suomen vahvalla myötävaikutuksella - on edellyttänyt jäsenvaltioilta kansallisia romanistrategioita. Suomi on myös korostanut tarvetta kehittää EU:n yhteistä romanistrategiaa. Sillä voitaisiin etsiä ratkaisua muun muassa niiden liikkuvien romanien ongelmiin, joilla ei ole omassa maassaan sosiaali- ja terveysvakuutusta. Suomi pitää erityisen tärkeänä myös sukupuolten tasa-arvoa ja lasten oikeuksia romanistrategioissa.
Valtioneuvosto on nähnyt järkeväksi jatkaa Suomen romanipoliittista ohjelmaa ja samalla uudistaa sitä. Ilokseni voin kertoa, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on kehottanut sosiaali- ja terveysministeriötä käynnistämään toisen romanipoliittisen ohjelman valmistelun tulevan syksyn aikana. Ohjelma sisältää tärkeimmät romanipoliittiset tavoitteet, kuten koulutustason nostamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen.
Hyvät juhlavieraat,
Kuudessakymmenessä vuodessa suomalainen yhteiskunta ja koko maailma on muuttunut merkittävästi. Myös neuvottelukunta on osoittanut uudistuskykyään muuttamalla toimintaansa. Meillä Suomessa on ymmärrettävä, että romanien sekä kuntapäättäjien on toimittava yhdessä paikallistasolla – ihmisten arjessa. Kannustan teitä romaneja lähtemään mukaan seuraaviin kuntavaaleihin vaikuttamaan oman alueen asioihin.
Uudistumiskyky on jälleen ajankohtainen. Romaniasioiden hoito siirretään aluehallintovirastoista osaksi maakuntahallintoa. Tässä on mahdollisuus uudenlaiseen kumppanuuteen kunta- ja maakuntatoimijoiden kanssa. Se tarjoaa myös potentiaalin rakentaa sote-kokonaisuudesta entistä paremmin eri väestöryhmiä huomioivan. Näin edistetään yhdenvertaisuutta.
Hyvä seminaariväki,
Romanit kohtaavat edelleen laajamittaista syrjintää Euroopassa. Näin on valitettavasti myös Suomessa. Romanit ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, eikä tällainen toiminta ole missään nimessä hyväksyttävää.
Haasteet ovat monissa maissa suuret. Ne on kohdattava. Kaikkien maiden kannattaa hyödyntää kansallisten toimiensa lisäksi eurooppalaisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet romanien osallisuuden lisäämiseksi. Suomen on toimittava jatkossakin sekä Euroopan neuvostossa että EU:ssa romanien aseman edistäjänä.
Myös ETYJissä Suomi on yhdessä muiden maiden ja romanijärjestöjen pitänyt romanien ihmisoikeuksien toteuttamista säännönmukaisesti esillä.
Hyvä juhlayleisö,
Suomen hallitus on sitoutunut edistämään teknologista kehitystä ja digitalisaatiota. Myös tässä tulee toteuttaa yhdenvertaisuutta ja teknologisten ratkaisujen tulee hyödyntää kaikkia väestöryhmiä. Näen, että kansainvälisessä romanipolitiikassa ympäristö- ja muulla teknologialla voi olla mullistavat mahdollisuudet parantaa romanien elinolosuhteita. Suomi voi olla suunnannäyttäjä ja esittää teknologian uudeksi keinoksi ratkaista pitkään jatkuneita ihmisoikeusongelmia. Teknologian avulla voidaan vähentää ympäristöterveydellisiä ongelmia, tuottaa aurinkoenergialla sähköä kunnallistekniikan ulkopuolisille romanisegregaatioille tai puhdistaa pilaantunutta juomavettä tai maata. Digitalisaatio voi olla keino parantaa romanien koulunkäyntimahdollisuuksia syrjäisissä kylissä Euroopassa. Suomessa se voi antaa mahdollisuuksia lisätä romanien tiedonvälitystä mediassa tai tukea romanikielen ylläpitoa.
Romaniväestön tarpeet on huomioitava kokonaisuutena. On myös tunnistettava yhteisön sisällä olevien ryhmien erilaiset tarpeet. Nostaisin erityiseksi huomion kohteeksi romaninuoret. Globaalissa maailmassa nuoret kohtaavat aivan toisenlaiset haasteet ja mahdollisuudet kulttuurinsa ja identiteettinsä ylläpitämisessä ja rakentamisessa, koulutuksessa ja kilpailussa työelämässä kuin edelliset sukupolvet.
Koulutus on avain tulevaisuuteen. Ilman sitä, työllistyminen ja yhteiskunnassa pärjääminen käy haasteelliseksi. Opetushallituksen selvityksen mukaan romaniväestön koulutustaso on noussut. Kouluttautuneet romanit kokevat silti vakavia esteitä työllistymispoluillaan. Tätä emme voi Suomessa sallia. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanoksen. Jokaisella on yhdenvertainen oikeus työntekoon. Haastan ja vetoan suomalaisiin yrittäjiin ja ammattijärjestöihin. Edistäkää romanien ja erityisesti romaninuorten työllistymistä. Ottakaa tämä asia tosissanne.
Hyvät kuulijat,
Oma työpöytäni täyttyy tällä hetkellä lukuisista uudistuksista. Teemme sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta, yhteiskuntasopimusta, puramme byrokratiaa, edistämme digitalisaatiota, mutta ennen kaikkea teemme töitä yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi.
Suomi velkaantui vuosia vauhdilla. Tämän pysäyttämiseksi olemme joutuneet tekemään tällä vaalikaudella vaikeita talous- ja leikkauspäätöksiä. Niitä ei ole missään nimessä syytä vähätellä.
Nyt on saatava aikaan työtä Suomeen. Sillä tavoin voimme turvata jatkossa hyvinvointipalvelut vauvasta vaariin sekä laadukas ja maksuton koulutus jokaiselle suomalaiselle taustasta riippumatta. Suomen kuntoon laittaminen on meille kaikille tärkeä ja yhteinen asia.
Hyvät juhlavieraat,
Kiitän valtioneuvoston puolesta romaniväestöä tehdystä yhteistyöstä ja osuudestanne suomalaiseen yhteiskuntaan. Kiitän kaikkia lukuisia muita toimijoita ja verkostoja, jotka kehittävät ja ylläpitävät romanien kieltä ja kulttuuria niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomen romaneilla on vahva oma kulttuuri. Puhtaus ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen ovat asioita, joista valtaväestöllä olisi opittavaa.
Rakennetaan yhdessä monikasvoista Suomea ja Eurooppaa.
Juha Sipilä

torstai 14. heinäkuuta 2016

Kainuun romanihanke sai jatkoa

Lohiba buttijatta -hanke on kestänyt vuoden ja ELY-keskus on myöntänyt sille jatkoaikaa tammikuun 2017 loppuun asti. Se on ilo, koska paljon on vielä tehtävää.


Syksyn aikana hankkeessa aiotaan:


- järjestää työnhakuvalmennusta ja TuRom-koulutus (29. - 30.8.2016)
- ohjata työn- ja opiskelupaikan hakua ja
- tukea opiskelemassa olevien työharjoittelupaikkojen etsimistä, tehtävien tekoa ja antaa ylimääräistä opinto-ohjausta.


Hankkeesta on kirjoitettu keväällä myös Latso Diives -lehdessä.



Hyvän kesän toivotukset kaikille ja tapaamisiin syksyllä hankkeen parissa.


Terv. Ramona

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Korussa voi olla sukupolvien perinne – arvokoruilla testataan romaninuoren kykyä kantaa vastuuta

Koruilla on monia merkityksiä kantajalleen, ja erityisen rakkaita ovat usein korut, jotka on saatu lahjaksi tai peritty. Koruilla voidaan viestiä myös tiettyyn yhteisöön kuulumisesta. Suomen romaniyhteisöllä on tunnetusti rikas koruihin liittyvä perinne.

Tanja Svarts Lindgren ja Ramona Grönstrand ovat pukeneet perinteiset romanipuvut ja -korut ylleen.
Tanja Svarts Lindgren (vas.) ja Ramona Grönstrand pukivat kamee-korut ylleen, vaikka useimmiten niitä käytetään vain juhlissa. Kuva: Nadja Mikkonen / Yle
Monella meistä on rakkaita koruja, jotka on saatu esimerkiksi perintönä tai lahjana ja joihin liittyy tunneside. Sen huomasi teollinen muotoilija ja korujen tekijä Kaisa Sipovaara aikanaan pro gradu -työssään, jossa käsitteli korun merkitystä kantajalleen.
Esimerkiksi vihkisormukset, huomenlahjat tai mummon vanhat kaulakorut ovat koruja, joihin liittyy muisto tai tunneside toiseen ihmiseen, Sipovaara kertoo.
Sipovaaran mukaan korujen merkityksessä näyttäisi olevan kaksi eri puolta. Ne ovat yksilölliset tekijät, kuten korun tuoma estetiikka tai identiteetin rakentuminen, ja sosiaaliset tekijät, kuten ihmissuhteet tai korun tuoma perintö.
Kotona, kun olin nuori ja olin hölmöillyt, ensimmäisenä sanottiin: "No niin, annapas korut tänne."
– Ramona Grönstrand

– Itse pyrin tekemään tuotteen siten, että käyttäjä itse viimeistelee korun omalla persoonallaan, kertoo koruja sivubisneksenä tekevä Sipovaara.
Korut luovat joskus vahvojakin merkityksiä. Kalevala-korujen käyttäjä voi olla perinnerakas samalla tavalla kuin Suomileijona-riipuksen ystävä, ja koruista saadut mielikuvat voivat vaihdella.
– Uskaltaisin väittää, että suomalainen haluaa korulta laatua ja puhtautta, ja halutaan tietää, mistä se on peräisin, Sipovaara toteaa.

Korut viestittävät ryhmään kuulumisesta

Koruilla voidaan viestittää tiettyyn yhteisöön kuulumista. Esimerkiksi rippiristi kertoo konfirmaation merkityksestä, ja myös etnisillä ryhmillä, kuten saamelaisilla ja romaneilla, on omia koruperinteitään.
Ramona Grönstrand ja Tanja Svarts Lindgren omistavat perinteisiä, isoäideiltään perimiä koruja. Koruissa piileekin valtava tunnearvo.
– Ennen romanit olivat kiertävää kansaa. Kaikki omaisuus kulki mukana, ja silloin korut olivat pääoma. Ja ne kulkevat perintönä polvesta toiseen, kuten minunkin korussani lukee äitini nimi, Svarts Lindgren kertoo.
Valikoima romanikoruja, kuten kamee-koruja, sormuksia ja korvakoruja.
Valikoima perinteisiä romanikoruja. Kamee-korut ovat suosittuja juhlakoruja. Niiden alapuolella on miesten perinteinen hevosenkenkäsormus, ja oikealla taas pari kehärengaskorvakoruja. Kuva: Nadja Mikkonen / Yle

Suomalaisen romaninaisen korut ovat suuria, koska muuten ne hukkuisivat helposti näyttävään asuun, kertoo Grönstrand. Tyypillinen romaninaisen koru on kehärengas, jota lävistää puikko.
Romaniyhteisössä myös tunnistetaan tiettyjen kultaseppien kädenjälki, koska korujen teko on monesti uskottu valikoiduille ammattilaisille, kertoo Svarts Lindgren.

Korut kulkevat suvussa

Kun romanitytöt tulevat siihen ikään, että heille uskaltaa luottaa koruja, niitä annetaan perintönä, kertoo Svarts Lindgren. Grönstrand huomauttaa, että korujen rahallinen arvo ei ole niin merkityksellinen kuin niiden tunnearvo. Grönstrandille itselle tärkeimmät korut ovat mummolta saatuja.
– On muutamia koruja, mitkä olen itse aikuisena hankkinut. Ne ovat ihan eri arvossa kuin mummolta saadut, eikä niitä voi edes verrata, Grönstrand sanoo.
Svarts Lindgren esittelee parin hiukan käytössä kärsineitä korvarenkaita, joista puuttuu osia. Silti ne ovat säästössä, koska ne on saatu isoäidiltä. 
Ennen romanit olivat kiertävää kansaa. Kaikki omaisuus kulki mukana, ja silloin korut olivat pääoma.
– Tanja Svarts Lindgren

Koruja kierrätetään siis paljon sukulaisilta toisille lahjoina, joskaan arvokoruja ei luovuteta, jos nuori ei ole osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen.
– Kotona, kun olin nuori ja olin hölmöillyt, ensimmäisenä sanottiin: "No niin, annapas korut tänne." Se tarkoitti sitä, että ei osaa ottaa vastuuta ja käyttäytyä, ja se oli heti se rangaistus, kertoo Grönstrand.
Svarts Lindgren uskoo vahvasti, että korukulttuuri siirtyy myös tulevalle sukupolvelle. Korujen pitämisessä ei ole mitään tiettyjä sääntöjä, joskin Svarts Lindgren itse pitää pienemmistä koruista.
– Mutta minua vähän moititaan siitä. Sanotaan, että voisit vähän useammin käyttää isoja koruja, kun ne kerran ovat olemassa, hän nauraa.
http://yle.fi/uutiset/korussa_voi_olla_sukupolvien_perinne__arvokoruilla_testataan_romaninuoren_kykya_kantaa_vastuuta/8658694

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kajaanin valmistui romanikulttuurin ohjaajia

Kuopiossa järjestettiin 23.3.2016 Romanikulttuurin ohjaajien päivät, joiden päätteeksi juhlittiin uusien romanikulttuurin ohjaajien valmistumista Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Valmistunieden joukossa oli myös 4 kajaanilaista: Timi Lindgren, Tanja Svarts Lindgren, Jaana Grönfors ja Leif Lindgren. Lämpimät onnittelut valmistuneille ja menestystä jatko-opintoihin!

Päivän aikana keskusteltiin aktiivisesti työpajoissa esimerkiksi lasten romani-identiteetin kehittymisestä, romaninuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja romanikulttuurin ohjaajana työllisytmisestä. 


Opettaja Nina Lahtinen kiitti puheessan opiskelijoita ja koulun rehtoria. Romanikulttuurin ohjaajiksi opiskelevien opettaminen on hänelle kutsumustyötä ja mieluista työtä.

Tanja Svarts Lindgren ja Ramona Grönstrand

Vastavalmistuneet

Yleisö kuunteli tarkoin valmistuneen puheenvuoroa. Sen piti Tenho Nikkinen aiheesta Romanitoimijana yhteiskunnassa. Puheessaan Tenho kannusti valmistuneita olemaan ylpeä ammatistaan ja edistämään työssään kaikkea hyvää.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Tulisiko minusta sittenkin sairaanhoitaja?

Kainuun romanihanke piipahti opintomatkalle keväiseen Helsinkiin.


Vierailukohteina olivat Opetushallitus, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Opetushallituksessa kuultiin tuoretta tietoa aikuisten romanien kouluttautumisesta. On hyvä, että aiheesta on saatu tietoa ja romanit olivat olleet aktiivisia kyselyihin vastaajia. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että tiedon ja tuen tarve koulutusasioissa on romanien keskuudessa suuri ja tähän tarpeeseen myös Kainuun romanihanke paikallisesti vastaa.


Katsaus aikuisten romanien koulutustaustoihin: 
www.oph.fi/julkaisut/2016/katsaus_aikuisten_romanien_koulutustaustoihin


OPH:n tiedote tehdystä selvityksestä:
http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/suomen_romanien_koulutustaso_ja_koulumyonteisyys_nousussa 




Tutustuttiin tuoreeseen selvitykseen


Diakonia-ammattikorkeakoulussa kävimme nostattamassa opiskeluintoa. Tutustuimme sosiaalialan koulutuksiin ja oppimisympäristöihin. Tilat olivat hulppeat ja herättivät ihastusta niin talon väessä kuin vierailijoissa. 



Angelica tositoimissa

 
 Viimeinen vierailukohde oli Helsingin yliopisto. Yliopistolla on mahdollista opiskella romanikieltä, -historiaa ja -kulttuuria. Osallistuimme opiskalijaryhmän mukana opetukseen, ja saimme kuulla mm. romanikielen historiasta.

Matka oli oikein antoisa ja avartava!

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Romanit työllistyvät hankkeen avulla

"Nyt pitää tähdätä korkeammalle" – Romanit työllistyvät hankkeen avulla

Lohiba buttijatta -hankkeen tarkoitus on etsiä työikäisille kainuulaisille romaneille oma väylä työ- ja koulutusmahdollisuuksiin.

Romanihankkeen projektisuunnittelija Ramona Grönstrand istuu tietokoneen ääressä.
Projektisuunnittelija Ramona Grönstrandin mukaan Lohiba buttajatta -hankkeelle kuuluu hyvää. Kuva: Nadja Mikkonen / Yle
Kajaani Kainuun Lohiba buttijatta- eli Työn iloa -hanke edistyy hienosti, kertoo projektisuunnittelija Ramona Grönstrand.
Hankkeen rahoitus onnistui siten, että tarvitusta omarahoitusosuuteen kuuluvasta 20 000 eurosta puolet saatiin Kajaanin kaupungilta, puolet taas Kainuun liitolta ja Kajaanin ammattikorkeakoululta.
Hanke alkoi viime elokuussa ja kestää syyskuuhun. Hankkeessa on 13 osallistujaa ja parhaimmillaan heitä oli 18. Ne viisi, jotka eivät enää osallistu hankkeeseen, on saatu aktivoitua, kertoo Grönstrand.
– Osa on työllistynyt, osa opiskelee, osa on työharjoittelussa tai muuten aktivoitunut työelämään.
Suomalainen koulutuskaavio on ollut minulle vähän epäselvä.
– Tanja Svarts Lindgren

Hanke järjestää osallistujille koulutuspäiviä, joissa esimerkiksi tutustutaan eri aloihin tai järjestetään työpajoja vuorovaikutukseen liittyen. Iso osa hankkeesta liittyy yksilöohjaamiseen, kertoo Grönstrand.
– Tuen ja ohjaan osallistujia opintopolulle ja työllistymään, sanoo Grönstrand.
Tarkoituksena on, että osallistujat löytäisivät sen "oman juttunsa" työllistymisen tai koulutuksen suhteen. Joskus työllistymistä ovat myös hankaloittaneet kulttuuri- ja viestintävaikeudet romanien ja kantaväestön välillä.

Tavoitteet korkealle ja koulutusväylät selviksi

Ramona Grönstrandin mukaan ajatus hankkeeseen lähti paikkakunnan romanien omasta toiveesta.
– En muista itse aikaa, jolloin näin monet Kajaanin romanit olisivat olleet työllisyystoimenpiteissä yhtä aikaa, Grönstrand sanoo.
Osa on työllistynyt, osa opiskelee ja osa on työharjoittelussa tai muuten aktivoitunut työelämään.
– Ramona Grönstrand

Tanja Svarts Lindgren on yksi hankkeeseen osallistujista. Hän valmistuu romanikulttuurin ohjaajaksi ensi kuussa, ja jatko-opiskelut pyörivät jo mielessä. Kajaaniin Svarts Lindgren muutti viisi vuotta sitten Ruotsista.
Hanke on auttanut häntä saamaan selvän rungon omille opiskelu- ja työkuvioilleen.
– Suomalainen koulutuskaavio on ollut minulle vähän epäselvä. Ramona tuossa heitti ohi mennen, että nyt pitää tähdätä korkeammalle. Jäin miettimään, mitähän se tarkoitti, ja sitten kävin ammatti-opiston infotilaisuudessa, jossa opettaja sanoi samaa. Sitten vasta ymmärsin, että korkeakouluopintojahan tässä pitäisi lähteä havittelemaan, Svarts Lindgren kertoo.


http://yle.fi/uutiset/nyt_pitaa_tahdata_korkeammalle__romanit_tyollistyvat_hankkeen_avulla/8661729


Yle 11.2.2016