Kuopiossa järjestettiin 23.3.2016 Romanikulttuurin ohjaajien päivät, joiden päätteeksi juhlittiin uusien romanikulttuurin ohjaajien valmistumista Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Valmistunieden joukossa oli myös 4 kajaanilaista: Timi Lindgren, Tanja Svarts Lindgren, Jaana Grönfors ja Leif Lindgren. Lämpimät onnittelut valmistuneille ja menestystä jatko-opintoihin!
Päivän aikana keskusteltiin aktiivisesti työpajoissa esimerkiksi lasten romani-identiteetin kehittymisestä, romaninuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja romanikulttuurin ohjaajana työllisytmisestä.
Opettaja Nina Lahtinen kiitti puheessan opiskelijoita ja koulun rehtoria. Romanikulttuurin ohjaajiksi opiskelevien opettaminen on hänelle kutsumustyötä ja mieluista työtä.
Tanja Svarts Lindgren ja Ramona Grönstrand
Vastavalmistuneet
Yleisö kuunteli tarkoin valmistuneen puheenvuoroa. Sen piti Tenho Nikkinen aiheesta Romanitoimijana yhteiskunnassa. Puheessaan Tenho kannusti valmistuneita olemaan ylpeä ammatistaan ja edistämään työssään kaikkea hyvää.
Kainuun romanihanke piipahti opintomatkalle keväiseen Helsinkiin.
Vierailukohteina olivat Opetushallitus, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Opetushallituksessa kuultiin tuoretta tietoa aikuisten romanien kouluttautumisesta. On hyvä, että aiheesta on saatu tietoa ja romanit olivat olleet aktiivisia kyselyihin vastaajia. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että tiedon ja tuen tarve koulutusasioissa on romanien keskuudessa suuri ja tähän tarpeeseen myös Kainuun romanihanke paikallisesti vastaa.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa kävimme nostattamassa opiskeluintoa. Tutustuimme sosiaalialan koulutuksiin ja oppimisympäristöihin. Tilat olivat hulppeat ja herättivät ihastusta niin talon väessä kuin vierailijoissa.
Angelica tositoimissa
Viimeinen vierailukohde oli Helsingin yliopisto. Yliopistolla on mahdollista opiskella romanikieltä, -historiaa ja -kulttuuria. Osallistuimme opiskalijaryhmän mukana opetukseen, ja saimme kuulla mm. romanikielen historiasta.
"Nyt pitää tähdätä korkeammalle" – Romanit työllistyvät hankkeen avulla
Lohiba buttijatta -hankkeen tarkoitus on etsiä työikäisille kainuulaisille romaneille oma väylä työ- ja koulutusmahdollisuuksiin.
Projektisuunnittelija Ramona Grönstrandin mukaan Lohiba buttajatta -hankkeelle kuuluu hyvää. Kuva: Nadja Mikkonen / Yle Kajaani Kainuun Lohiba buttijatta- eli Työn iloa -hanke edistyy hienosti, kertoo projektisuunnittelija Ramona Grönstrand.
Hankkeen rahoitus onnistui siten, että tarvitusta omarahoitusosuuteen kuuluvasta 20 000 eurosta puolet saatiin Kajaanin kaupungilta, puolet taas Kainuun liitolta ja Kajaanin ammattikorkeakoululta.
Hanke alkoi viime elokuussa ja kestää syyskuuhun. Hankkeessa on 13 osallistujaa ja parhaimmillaan heitä oli 18. Ne viisi, jotka eivät enää osallistu hankkeeseen, on saatu aktivoitua, kertoo Grönstrand.
– Osa on työllistynyt, osa opiskelee, osa on työharjoittelussa tai muuten aktivoitunut työelämään.
Suomalainen koulutuskaavio on ollut minulle vähän epäselvä.
– Tanja Svarts Lindgren
Hanke järjestää osallistujille koulutuspäiviä, joissa esimerkiksi tutustutaan eri aloihin tai järjestetään työpajoja vuorovaikutukseen liittyen. Iso osa hankkeesta liittyy yksilöohjaamiseen, kertoo Grönstrand.
– Tuen ja ohjaan osallistujia opintopolulle ja työllistymään, sanoo Grönstrand.
Tarkoituksena on, että osallistujat löytäisivät sen "oman juttunsa" työllistymisen tai koulutuksen suhteen. Joskus työllistymistä ovat myös hankaloittaneet kulttuuri- ja viestintävaikeudet romanien ja kantaväestön välillä.
Tavoitteet korkealle ja koulutusväylät selviksi
Ramona Grönstrandin mukaan ajatus hankkeeseen lähti paikkakunnan romanien omasta toiveesta.
– En muista itse aikaa, jolloin näin monet Kajaanin romanit olisivat olleet työllisyystoimenpiteissä yhtä aikaa, Grönstrand sanoo.
Osa on työllistynyt, osa opiskelee ja osa on työharjoittelussa tai muuten aktivoitunut työelämään.
– Ramona Grönstrand
Tanja Svarts Lindgren on yksi hankkeeseen osallistujista. Hän valmistuu romanikulttuurin ohjaajaksi ensi kuussa, ja jatko-opiskelut pyörivät jo mielessä. Kajaaniin Svarts Lindgren muutti viisi vuotta sitten Ruotsista.
Hanke on auttanut häntä saamaan selvän rungon omille opiskelu- ja työkuvioilleen.
– Suomalainen koulutuskaavio on ollut minulle vähän epäselvä. Ramona tuossa heitti ohi mennen, että nyt pitää tähdätä korkeammalle. Jäin miettimään, mitähän se tarkoitti, ja sitten kävin ammatti-opiston infotilaisuudessa, jossa opettaja sanoi samaa. Sitten vasta ymmärsin, että korkeakouluopintojahan tässä pitäisi lähteä havittelemaan, Svarts Lindgren kertoo.
Puola kutsui eri maita keskustelemaan romanien ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta kolmepäiväiseen tapaamiseen marraskuun lopussa. Kajaanista
tapaamiseen osallistuivat AIKOPAn Mervi Summanen ja romaniväestön edustajana
Rickhard Långström.
Krakovan tapaamisessa olivat mukana Suomen lisäksi Makedonia, Bosnia-Hertsegovina ja Puola
Romanien kouluttautuminen ja työllistyminen ovat Euroopassa
ajankohtaisia: kaikkialla on ymmärretty, että vain koulutukseen panostamalla
romanit integroituvat yhteiskuntiin entistä paremmin. Tähän samaan
tavoitteeseen liittyy myös Kainuussa meneillään oleva hanke Lohiba buttijatta.
Mervi Summanen kertoo, että hän sai muiden maiden esittelyistä ja
kokemuksista vahvistusta siihen, että Kainuun romanihankkeessa on tehty
oikeanlaisia asioita: ”Tukemalla ja kannustamalla aktiivisia romaneja eteenpäin
koulutus- ja työuralla koulutetaan alueelle edelläkävijöitä. Heidän kauttaan
kaikkien romanien ulottuvilla olevat mahdollisuudet tulevat näkyviksi.”
Rickhard Långström oli Kainuun romaniväestön edustajana ja osallistui
aktiivisesti keskusteluihin.
Rickhard Långström tiivistää tapaamisen antia: ”Minusta tuntuu, että
pystyimme auttamaan puolalaisia romanityön linjausten muodostamisessa. Yksi
linjauksista oli, että jos romaniperheessä on joku aktiivinen, niin tuetaan
koko perhettä. Lisäksi ministeriötason seurantaa lisätään, jotta hankkeiden
tuloksista saadaan parempi käsitys. Henkilökohtaisesti minulle oli tärkeää,
että sain tuoda oman ruohonjuuritason näkemykseni esille. Se oli vastuullinen
tehtävä.”
Eri valtiot ovat romaniasioissa erilaisissa vaiheissa ja tilanteissa
yhteiskunnallisista rakenteista johtuen. Suomessa romaniasioita hoidetaan
rakenteellisesti: romaniasioita koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön
alaisuudessa toimiva Romaniasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kautta
Lohiba buttijatta pääsi Krakovan tapaamiseen.
Suomessa romanien työllistyminen on haastavaa, vaikka he ovat
viimeisten vuosikymmenten aikana nostaneet koulutustasoaan. Ammatillinen
koulutus ei läheskään aina takaa pääsyä työelämään. Puolassa taas on erilaisia
romaniyhteisöjä, joista osa on lähes eristäytynyt valtaväestöstä.
Bosnia-Hertsegovinassa ratkaisuja etsitään koulutuksen lisäksi asunto-oloihin
liittyviin asioihin, kuten Makedoniassakin. Kahden miljoonan asukkaan Makedoniassa
on 55 000 romaniksi rekisteröitynyttä henkilöä, ja kuitenkin epävirallisen
arvion mukaan maassa elää 155 000 romania. Nuoressa valtiossa romanit ovat
vakiinnuttaneet asemansa jopa aina ministeritasolle asti. Osallisuus,
aktivointi ja koulutuksen merkityksen tekeminen näkyväksi ovat kaikkien maiden
tavoitteita romanityössä.
Krakovan työryhmätapaamisen järjesti CAHROM, joka on Euroopan neuvoston
hallitusten välinen romaniasioiden asiantuntijakomitea. Onneksi matkalla ehti
myös tutustua Vanhaan kaupunkiin (Vanhankaupungintori) ja juutalaiskaupunginosa
Kazimierziin.
