Hankkeen koordinaattori

tiistai 27. syyskuuta 2016

Nuoren romaninaisen koskettava tarina: "Ihmisyys katoaa etnisyyden taakse"

Janita on kohtelias nuori nainen, 21-vuotias helsinkiläinen, valmistunut lähihoitajaksi ja romani. Hänen Facebookissa jakama kokemuksensa kasvamisesta romanilapsena koskettaa ja antaa ajattelemisen aihetta.
Janita Nyman kertoo huomanneensa jo pienenä lapsena, että omassa taustassa on jotain, mikä herättää epäluuloja muissa ihmisissä.
– Periaatteessa romanina kasvaa siihen että tietää, ettei ole samanarvoinen kuin muut ihmiset. Aika varhaisessa vaiheessa jo romanilapsi oppii siihen, miten yhteiskunta määrittelee romanin.

Lapsena Janita törmäsi mannetteluun ja opettajiin, jotka eivät kannustaneet. Hän kertoo kuulevansa kaduilla yhä huutelua ja solvausta. Kaupassa asioidessa hävettää, jos vartijat seuraavat. Vuokra-asunnot ja työpaikat jäävät saamatta, vaikka koulutus ja luottotiedot ovat kunnossa. Janita uskoo syyn löytyvän sukunimestä.

– Ihmisyyteni katoaa etnisen taustani taakse. Minua ei nähdä nuorena aikuisena, eikä naisena. Tavallaan minulla on siis oma tavaramerkki, olen romani, esine tai tavara, ei tunteita tai muutakaan, mikä tekee ihmisestä ihmisen.
Lapsuuden perheen kanssa asiasta ei juuri keskusteltu, vaan Janitan mukaan tajuntaan on ikään kuin iskostunut se, että syrjintä on romaneiden osa. Kerran tosin Janitan äiti soitti poliisille, kun kauppias oli käskenyt vartijoita seuraamaan romaneja. Janita häpesi, ja kauppias saikin sakot syrjinnästä.
– Romaneiden suhtautumisen itseensä pitää muuttua. Ei pidä hyväksyä leimoja. Oma käsitykseni itseäni kohtaan on muuttunut ihan vuodessa. Minun ei tarvitse puristua siihen muottiin, johon minua pakotetaan, Janita pohtii.

Viime kuussa Janita julkaisi Facebookissa kirjoituksen, jossa hän avautui kiusaamisesta ja jatkuvasta taistelusta leimautumista vastaan. Tekstin julkaiseminen vaati tietyn kynnyksen ylittämistä, Janita kuvaa. Se on kuitenkin poikinut rutkasti positiivista palautetta ja tuhat jakoa.


Leimasta voidaan päästä eroon

Janita kertoo tekevänsä tietoisesti töitä sen eteen, että hänet nähtäisiin yksilönä eikä vain yhteisönsä edustajana.
– Vanhempani ovat opettaneet olemaan kaikille kohtelias. Olen tietoisesti murtanut ennakkoluuloja olemalla erityisen iloinen ja hymyilemällä kaikille, että en vain olisi se naama vääränä kulkeva äänekäs romani, joka varastelee, Janita hymähtää.Se vaatii todella paljon ihmisenä, että jaksat tehdä koko ajan 110 prosenttia siksi, että sinua ei nähtäisi ennakkoluulojen veroisena. Se provosoi. Ei välttämättä jakseta taistella sitä vastaan. Harvempi näkee, että sitä edes voi muuttaa.
Janita uskoo, että negatiivisesta leimasta voidaan päästä eroon. Hän peräänkuuluttaa tasavertaisuutta ja ammattimaisuutta esimerkiksi opettajilta ja virkamiehiltä. Syrjintään tuijottaminen ei hänestä kannata, vaan tilannetta pitäisi muuttaa esimerkiksi avoimuudella. Hän toivoo, että vaikkapa kouluissa lapset saisivat tilaisuuden kysyä romaneista ja tutustua erilaisiin ihmisiin.

– Toivon, että ei esimerkiksi nähtäisi romanilasta tai nuorta ensisijaisesti romanina. Jos hänellä on ongelmia, niin hänet tulisi nähdä ensisijaisesti nuorena, jolla on ongelmia. Jos taustalla on jokin kulttuurinen asia, joka ajaa siihen tilanteeseen, niin sitten voi miettiä romaniutta. Mutta jos vaikka opiskelun kanssa on ongelmia, ei se johdu siitä, että on romani.
Janita kirjoittaa olevansa tietoinen esimerkiksi rikollisista romaneista. Hän kertoo tuomitsevansa rikolliset taustaan katsomatta, mutta muistuttaa, ettei voi itse kantaa vastuuta toisten ihmisten valinnoista.
– Minä en voi maksaa loputtomiin, enkä alkuunkaan muiden virheistä. En voi pyytää anteeksi, jos minä en ole vääryyttä tehnyt, Janita kirjoitti julkaisemassaan tekstissä.
Mitä terveisiä hänellä on niille lukijoille, jotka tunnistavat omaavansa ennakkoluuloja romaneita kohtaan?

– Anna ihmiselle tilaa olla ihminen. Ole avoin. Tai älä ainakaan toimi ennakkoluulojesi mukaan, älä anna niille valtaa. Sekin on jo jotain, että ei näytä ennakkoluulojaan ulospäin ja pidättäytyy huutelemasta, Janita toivoo.

Ei se, että olen romani, tee minusta rikollista. Ja jos olen rikollinen, ei se johdu siitä, että olen romani.

torstai 22. syyskuuta 2016

Romaniasianneuvottelukuntien 60-vuotis juhlaseminaari 2.6.2016

Pääministeri Juha Sipilän puhe Romaniasian neuvottelukunnan 60-vuotisjuhlaseminaarissa
Valtioneuvoston viestintäosasto 2.6.2016 13.26


Hyvät juhlaseminaarin osallistujat
Arvoisat kuulijat
Juhlavuoden teema - Vaikuttavaa romanipolitiikkaa - korostaa romanien osallistumista itseään koskeviin asioihin. 60-vuotias neuvottelukunta on edelleen ainutlaatuinen tapa toteuttaa vähemmistöpolitiikkaa. Se perustuu romanien ja viranomaisten vuoropuheluun. Kuluneiden vuosikymmenten aikana romaniasiain neuvottelukunta on vaikuttanut konkreettisesti romanien perusoikeuksien kehittymiseen sekä esimerkiksi asumis- ja koulutustason nousuun ja aluetason osallistumisen lisäämiseen.
Olemme toimineet määrätietoisesti romanien ja heitä edustavien järjestöjen äänen kuulemiseksi eurooppalaisessa päätöksenteossa. Suomesta otetaan mallia. Neuvottelukunnan edustajia kutsutaan kertomaan kansainvälisille yleisöille mallistamme, joka perustuu vuoropuheluun ja luottamukseen.
Kansallinen kokemuksemme on, että parannuksia esimerkiksi romaninuorten koulutustasoon on saatu vasta, kun itse romaniperheet on otettu mukaan asioiden edistämiseen. Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti nähnyt viranomaisten ja järjestöjen yhteistyön voimavarana. Se on pienen Suomen vahvuus.
Hyvät kuulijat,
Pääministeri Matti Vanhanen antoi vuonna 2007 romaniasiain neuvottelukunnalle toimeksiannon valmistella muistio Suomen romanien aseman kehittämisestä. Muistio johti maamme ensimmäisen romanipoliittisen ohjelman ROMPOn valmistumiseen vuonna 2009. Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen romanipoliittisen ohjelman toimeenpanosta.
Myös Euroopan unioni - Suomen vahvalla myötävaikutuksella - on edellyttänyt jäsenvaltioilta kansallisia romanistrategioita. Suomi on myös korostanut tarvetta kehittää EU:n yhteistä romanistrategiaa. Sillä voitaisiin etsiä ratkaisua muun muassa niiden liikkuvien romanien ongelmiin, joilla ei ole omassa maassaan sosiaali- ja terveysvakuutusta. Suomi pitää erityisen tärkeänä myös sukupuolten tasa-arvoa ja lasten oikeuksia romanistrategioissa.
Valtioneuvosto on nähnyt järkeväksi jatkaa Suomen romanipoliittista ohjelmaa ja samalla uudistaa sitä. Ilokseni voin kertoa, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on kehottanut sosiaali- ja terveysministeriötä käynnistämään toisen romanipoliittisen ohjelman valmistelun tulevan syksyn aikana. Ohjelma sisältää tärkeimmät romanipoliittiset tavoitteet, kuten koulutustason nostamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen.
Hyvät juhlavieraat,
Kuudessakymmenessä vuodessa suomalainen yhteiskunta ja koko maailma on muuttunut merkittävästi. Myös neuvottelukunta on osoittanut uudistuskykyään muuttamalla toimintaansa. Meillä Suomessa on ymmärrettävä, että romanien sekä kuntapäättäjien on toimittava yhdessä paikallistasolla – ihmisten arjessa. Kannustan teitä romaneja lähtemään mukaan seuraaviin kuntavaaleihin vaikuttamaan oman alueen asioihin.
Uudistumiskyky on jälleen ajankohtainen. Romaniasioiden hoito siirretään aluehallintovirastoista osaksi maakuntahallintoa. Tässä on mahdollisuus uudenlaiseen kumppanuuteen kunta- ja maakuntatoimijoiden kanssa. Se tarjoaa myös potentiaalin rakentaa sote-kokonaisuudesta entistä paremmin eri väestöryhmiä huomioivan. Näin edistetään yhdenvertaisuutta.
Hyvä seminaariväki,
Romanit kohtaavat edelleen laajamittaista syrjintää Euroopassa. Näin on valitettavasti myös Suomessa. Romanit ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, eikä tällainen toiminta ole missään nimessä hyväksyttävää.
Haasteet ovat monissa maissa suuret. Ne on kohdattava. Kaikkien maiden kannattaa hyödyntää kansallisten toimiensa lisäksi eurooppalaisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet romanien osallisuuden lisäämiseksi. Suomen on toimittava jatkossakin sekä Euroopan neuvostossa että EU:ssa romanien aseman edistäjänä.
Myös ETYJissä Suomi on yhdessä muiden maiden ja romanijärjestöjen pitänyt romanien ihmisoikeuksien toteuttamista säännönmukaisesti esillä.
Hyvä juhlayleisö,
Suomen hallitus on sitoutunut edistämään teknologista kehitystä ja digitalisaatiota. Myös tässä tulee toteuttaa yhdenvertaisuutta ja teknologisten ratkaisujen tulee hyödyntää kaikkia väestöryhmiä. Näen, että kansainvälisessä romanipolitiikassa ympäristö- ja muulla teknologialla voi olla mullistavat mahdollisuudet parantaa romanien elinolosuhteita. Suomi voi olla suunnannäyttäjä ja esittää teknologian uudeksi keinoksi ratkaista pitkään jatkuneita ihmisoikeusongelmia. Teknologian avulla voidaan vähentää ympäristöterveydellisiä ongelmia, tuottaa aurinkoenergialla sähköä kunnallistekniikan ulkopuolisille romanisegregaatioille tai puhdistaa pilaantunutta juomavettä tai maata. Digitalisaatio voi olla keino parantaa romanien koulunkäyntimahdollisuuksia syrjäisissä kylissä Euroopassa. Suomessa se voi antaa mahdollisuuksia lisätä romanien tiedonvälitystä mediassa tai tukea romanikielen ylläpitoa.
Romaniväestön tarpeet on huomioitava kokonaisuutena. On myös tunnistettava yhteisön sisällä olevien ryhmien erilaiset tarpeet. Nostaisin erityiseksi huomion kohteeksi romaninuoret. Globaalissa maailmassa nuoret kohtaavat aivan toisenlaiset haasteet ja mahdollisuudet kulttuurinsa ja identiteettinsä ylläpitämisessä ja rakentamisessa, koulutuksessa ja kilpailussa työelämässä kuin edelliset sukupolvet.
Koulutus on avain tulevaisuuteen. Ilman sitä, työllistyminen ja yhteiskunnassa pärjääminen käy haasteelliseksi. Opetushallituksen selvityksen mukaan romaniväestön koulutustaso on noussut. Kouluttautuneet romanit kokevat silti vakavia esteitä työllistymispoluillaan. Tätä emme voi Suomessa sallia. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanoksen. Jokaisella on yhdenvertainen oikeus työntekoon. Haastan ja vetoan suomalaisiin yrittäjiin ja ammattijärjestöihin. Edistäkää romanien ja erityisesti romaninuorten työllistymistä. Ottakaa tämä asia tosissanne.
Hyvät kuulijat,
Oma työpöytäni täyttyy tällä hetkellä lukuisista uudistuksista. Teemme sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta, yhteiskuntasopimusta, puramme byrokratiaa, edistämme digitalisaatiota, mutta ennen kaikkea teemme töitä yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi.
Suomi velkaantui vuosia vauhdilla. Tämän pysäyttämiseksi olemme joutuneet tekemään tällä vaalikaudella vaikeita talous- ja leikkauspäätöksiä. Niitä ei ole missään nimessä syytä vähätellä.
Nyt on saatava aikaan työtä Suomeen. Sillä tavoin voimme turvata jatkossa hyvinvointipalvelut vauvasta vaariin sekä laadukas ja maksuton koulutus jokaiselle suomalaiselle taustasta riippumatta. Suomen kuntoon laittaminen on meille kaikille tärkeä ja yhteinen asia.
Hyvät juhlavieraat,
Kiitän valtioneuvoston puolesta romaniväestöä tehdystä yhteistyöstä ja osuudestanne suomalaiseen yhteiskuntaan. Kiitän kaikkia lukuisia muita toimijoita ja verkostoja, jotka kehittävät ja ylläpitävät romanien kieltä ja kulttuuria niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomen romaneilla on vahva oma kulttuuri. Puhtaus ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen ovat asioita, joista valtaväestöllä olisi opittavaa.
Rakennetaan yhdessä monikasvoista Suomea ja Eurooppaa.
Juha Sipilä