Romanius ei tee varasta

Miltä tuntuisi mennä kauppaan ja saada vartija heti peräänsä? Näin tapahtuu jatkuvasti Jasmin Helmelle vain sen vuoksi, että hän on romani. Nyt on aika purkaa ennakkoluulot ja mennä syvälle romanikulttuuriin.
- Kunpa vartija edes yrittäisi tehdä sen huomaamatta. Vaikka en ole varastanut mitään, tulee häpeällinen olo kun mietin, mitä kaikki muut oikein ajattelevat, Helmi huokaa.

On kaikenlaisia kuulopuheita ja puskaradio toimii, vaikka kunnolliset kohtaamiset romanien kanssa puuttuvat.

Vaikka romanit ovat asuneet Suomessa jo yli 500 vuotta, ennakkoluulot istuvat tiukassa. Nykyään romanit elävät kuitenkin kiertolaiselämän sijaan tavallisissa asunnoissa, opiskelevat ja käyvät töissä.
- On kaikenlaisia kuulopuheita ja puskaradio toimii, vaikka kunnolliset kohtaamiset romanien kanssa puuttuvat. Usein asenne muuttuu ja rajat rikkoutuvat, kun epätietoisuus hälvenee.
Helmi tahtookin tuoda esiin oman näkemyksensä romaniyhteisöstä ja kumota ennakkoluuloja. Hän kuitenkin korostaa, ettei voi puhua koko romaniyhteisön puolesta vaan vain omasta näkökulmastaan.

Vanhempia on kunnioitettava

31-vuotias Helmi on ylpeästi suomalainen romani. Koska hän on viettänyt koko ikänsä Suomessa sekä romanius että suomalaisuus ovat yhtä suuri osa hänen identiteettiään.
Lapsena hän ei erottunut juuri lainkaan kantasuomalaisista, vaikka ei yrittänytkään peitellä taustaansa.
- En edes ajatellut, että kuulun vähemmistöön. Koulussa en kokenut koskaan kiusaamista tai syrjintää, mutta joskus pihamaan leikeissä huomasin aikuisten käytöksestä, etten ollut samanarvoinen kuin muut pihan lapset, Helmi kuvailee.

Kaikki tekemiset ja tekemättä jättämiset perustuvat vanhempien kunnioittamiseen.

Kasvatus oli romaneille tyypillinen: hän sai oppia kunnioittamaan vanhempiaan ja pitämään huolta puhtaudesta. Esimerkiksi keittiön tavaroita ei saanut viedä muihin huoneisiin eikä pöydällä olevaa tavaraa laittaa lattialle.
- Kaikki tekemiset ja tekemättä jättämiset perustuvat vanhempien kunnioittamiseen. Vanhempia teititellään eivätkä nuoret mene ikäihmisten viereen istumaan, Helmi kertoo.

”Lääkärillä tulee olla lääkärin vaatteet”

Näkyvin ero romanien ja kantasuomalaisten välillä on vaatetus. Romanimiehet käyttävät yleensä mustia suoria housuja ja takkia, kun taas naiset pukeutuvat mustaan samettihameeseen ja vaaleaan pitsipaitaan eli röijyyn. Vaatetus pohjautuu suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin.
- Minulle romanipukuun pukeutuminen tuli automaationa äidin pukeutumisen kautta. Kaikille romaneille pukeutuminen ei ole niin ehdotonta eikä muiden maiden romaneilla ole samanlaista pukukoodia.

Muiden maiden romaneilla ei ole samanlaista pukukoodia.

Romaanipukuun pukeudutaan vasta aikuisuuden kynnyksellä monesta eri syystä. Romanihame voi vaikeuttaa opiskelua esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla, joten ennen pukeutumisen aloittamista on kouluttauduttava valmiiksi.
- Meille ei kuitenkaan pidä suoda tässä asiassa erikoisoikeuksia, sillä esimerkiksi lääkärillä tulee olla lääkärin vaatteet, Helmi sanoo.
Tämän lisäksi pukeutuminen vie myös paljon rahaa. Helmi itse meni 16-vuotiaana töihin päiväkotiapulaiseksi ja osti palkoillaan kankaat romanipukua varten. Pukuja ei voi hakea kaupasta, vaan ne täytyy teetättää.
- Tavallaan romanipukuun siirtyminen on myös aikuistumisriitti. Asiasta keskustellaan vanhempien kanssa, sillä pukeutumisen jälkeen nuorelta odotetaan kypsyyttä ja aikuismaista käytöstä.

Perinteinen romanihame painoi ennen yli kymmenen kiloa, mutta nykyään se voi painaa neljästä kymmeneen kiloa. Asu on modernisoitunut esimerkiksi pitsien myötä.

Kielen kuolema harmittaisi

Pukukoodin läpi on ehkä hankala hahmottaa sitä muutosta, jonka romaniyhteisö on kokenut aikojen saatossa. Suomalaistuminen on ollut väistämätöntä ja nykyään romanit ovat hyvin paljon tekemisissä kantasuomalaisten kanssa.
- Romanien yhteisöllisyys on muuttunut, sillä kaikilla on nykyään omat asunnot. Arki pyörii samalla tavalla kuin kantasuomalaisillakin: aamulla lapset viedään kouluun ja vanhemmat lähtevät töihin.

Arki pyörii samalla tavalla kuin kantasuomalaisillakin: aamulla lapset viedään kouluun ja vanhemmat lähtevät töihin.

Koulussa romanit opiskelevat täysin samoja asioita kuin muutkin oppilaat. Ennen romanikieltä opetettiin erikseen, mutta nykyään sekin on vähäisempää. Kieli on muutenkin vaarassa kadota, sillä se ei enää siirry yhtä tehokkaasti romaniyhteisön vanhemmilta jäseniltä lapsille.
- Se on todella harmi, että ainoastaan todella vanhat romanit puhuvat ja ymmärtävät romanikieltä sujuvasti. Kieltä yritetään nyt elvyttää kielikerhoilla, sillä se on kuitenkin iso osa identiteettiämme.

Työttömyys ei aina ole laiskuutta

Koska romanit kohtaavat paljon ennakkoluuloja, he pyrkivät itse kohtaamaan ihmisen ihmisenä. Helmi ei esimerkiksi huomio ihmisen taustaa tai etnistä alkuperää.
- Kantasuomalaiset voisivat myös opetella kohtaamaan ihmisiä. Jokaisella on tietenkin ennakkoluuloja, mutta ihmisen pitäisi ajatella olevan yksilö eikä rotunsa tai kulttuurinsa edustaja.
Tämä ei aina onnistu. Esimerkiksi yksi yleinen ennakkoluulo on, että romanit eivät käy töissä. Väite on osittain totta ja osittain valhetta. Ennen vanhaan lapset eivät käyneet kouluja kiertolaiselämästä johtuen. Helmen oma sukupolvi on kuitenkin opiskellut ja suorittanut tutkintoja.

Romanit ovat työnhaun häntäpäässä: emme välttämättä pääse edes työhaastatteluun.

Silti on totta, että monet romanit ovat työttömiä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä johdu laiskuudesta.
- Romanit ovat työnhaun häntäpäässä: emme välttämättä pääse edes työhaastatteluun. Vaikka meillä olisi hyvät paperit, prosessi pysähtyy pelkän sukunimen vuoksi. Minullakin on haluja ja unelmia, joita en välttämättä voi koskaan saavuttaa, koska olen romani, Helmi sanoo.
Hän ymmärtää, että nykyään Suomessa on kokonaisuudessaan vaikea työllisyystilanne, mutta romanius vaikeuttaa työllistymistä entisestään. Pukujen vuoksi romanit myös hakeutuvat usein näkymättömiin töihin eivätkä esimerkiksi kaupan kassalle.

Raskas taakka muiden tekojen vuoksi

Työpaikoilla Helmi ei ole koskaan kohdannut syrjintää, mutta väheksyntä näkyy jatkuvasti arjessa. Tuntematon ohikulkija saattaa huudella kommentteja mustalaisuudesta tai kaupan parkkipaikalla voidaan haukkua automerkin perusteella.
- Monilla romaneilla on hyvä itsetunto, koska emme muuten kestäisi näitä tilanteita. Joskus sanomme vastaan, mutta yleensä jatkamme vain eteenpäin.
Ennakkoluulojen kuormaa on raskasta kantaa lapsesta saakka ja se voi vaikuttaa myös myöhempiin valintoihin: moni pohtii, haluaako edes olla osa tätä yhteiskuntaa.
- Jos johonkin asiaan liittyy romani, kaikki romanit leimataan samalla. On raskasta kantaa taakkaa toisen ihmisen teoista. Miltä kantasuomalaisista tuntuisi, jos romanit leimaisivat heidät esimerkiksi yhden kantasuomalaisen tekemän rikoksen vuoksi?

On raskasta kantaa taakkaa toisen ihmisen teoista.

Helmi ei itse tahdo leimata koko Suomen kansaa samanlaisiksi kadulla huuteleviksi rasisteiksi. Samaa suhtautumista hän kaipaisi myös kantaväestöltä.
- Vika ei tietenkään ole vain kantasuomalaisten, vaan myös romanit ovat eläneet liian pitkään omissa kuorissaan. Nyt avoimuus ja yhteistyö on kuitenkin lisääntynyt ja asiat ovat varmasti menossa huomattavasti parempaan suuntaan, Helmi arvelee toiveikkaasti.


http://www.pokka.club/112559/romanius-ei-tee-varasta