Puola kutsui eri maita keskustelemaan romanien ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta kolmepäiväiseen tapaamiseen marraskuun lopussa. Kajaanista
tapaamiseen osallistuivat AIKOPAn Mervi Summanen ja romaniväestön edustajana
Rickhard Långström.
Krakovan tapaamisessa olivat mukana Suomen lisäksi Makedonia, Bosnia-Hertsegovina ja Puola |
Romanien kouluttautuminen ja työllistyminen ovat Euroopassa
ajankohtaisia: kaikkialla on ymmärretty, että vain koulutukseen panostamalla
romanit integroituvat yhteiskuntiin entistä paremmin. Tähän samaan
tavoitteeseen liittyy myös Kainuussa meneillään oleva hanke Lohiba buttijatta.
Mervi Summanen kertoo, että hän sai muiden maiden esittelyistä ja
kokemuksista vahvistusta siihen, että Kainuun romanihankkeessa on tehty
oikeanlaisia asioita: ”Tukemalla ja kannustamalla aktiivisia romaneja eteenpäin
koulutus- ja työuralla koulutetaan alueelle edelläkävijöitä. Heidän kauttaan
kaikkien romanien ulottuvilla olevat mahdollisuudet tulevat näkyviksi.”
Rickhard Långström oli Kainuun romaniväestön edustajana ja osallistui
aktiivisesti keskusteluihin.
|
Rickhard Långström tiivistää tapaamisen antia: ”Minusta tuntuu, että pystyimme auttamaan puolalaisia romanityön linjausten muodostamisessa. Yksi linjauksista oli, että jos romaniperheessä on joku aktiivinen, niin tuetaan koko perhettä. Lisäksi ministeriötason seurantaa lisätään, jotta hankkeiden tuloksista saadaan parempi käsitys. Henkilökohtaisesti minulle oli tärkeää, että sain tuoda oman ruohonjuuritason näkemykseni esille. Se oli vastuullinen tehtävä.”
Eri valtiot ovat romaniasioissa erilaisissa vaiheissa ja tilanteissa
yhteiskunnallisista rakenteista johtuen. Suomessa romaniasioita hoidetaan
rakenteellisesti: romaniasioita koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön
alaisuudessa toimiva Romaniasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kautta
Lohiba buttijatta pääsi Krakovan tapaamiseen.
Suomessa romanien työllistyminen on haastavaa, vaikka he ovat
viimeisten vuosikymmenten aikana nostaneet koulutustasoaan. Ammatillinen
koulutus ei läheskään aina takaa pääsyä työelämään. Puolassa taas on erilaisia
romaniyhteisöjä, joista osa on lähes eristäytynyt valtaväestöstä.
Bosnia-Hertsegovinassa ratkaisuja etsitään koulutuksen lisäksi asunto-oloihin
liittyviin asioihin, kuten Makedoniassakin. Kahden miljoonan asukkaan Makedoniassa
on 55 000 romaniksi rekisteröitynyttä henkilöä, ja kuitenkin epävirallisen
arvion mukaan maassa elää 155 000 romania. Nuoressa valtiossa romanit ovat
vakiinnuttaneet asemansa jopa aina ministeritasolle asti. Osallisuus,
aktivointi ja koulutuksen merkityksen tekeminen näkyväksi ovat kaikkien maiden
tavoitteita romanityössä.
Krakovan työryhmätapaamisen järjesti CAHROM, joka on Euroopan neuvoston
hallitusten välinen romaniasioiden asiantuntijakomitea. Onneksi matkalla ehti
myös tutustua Vanhaan kaupunkiin (Vanhankaupungintori) ja juutalaiskaupunginosa
Kazimierziin.
Mervi Summanen vilkuttaa Mariankirkon edessä.
|