Kajaanilaiset romaniaktivistit Ramona Grönstrand ja Tanja
Svarts Lindgren osallistuivat jo toista kertaa kansainväliseen romaninaisten
konferenssiin. Tämän vuotinen konferenssi järjestettiin Skopjessa, Makedoniassa
6.-7.10.2015. Edellinen konferenssi järjestettiin Suomessa vuonna 2013 ja samat
osallistujat olivat tuolloin ensimmäistä kertaa kansainvälisessä
romaninaistenkonferenssissa.
Konferenssissa käsiteltiin romaninaisten näkökulmasta
tärkeitä ja eri maiden romaninaisia yhdistäviä teemoja kuten naisten
yhdenvertaisuutta, ruohonjuuritason paikallista osallisuutta ja voimaantumista,
poliittista vaikuttamista ja eri maiden romanipoliittisia toimintaohjelmia sekä
sosiaalisia ongelmia.
Romaninaisten asioiden
edistäminen asialistoille
Suomen delegaatiossa olivat paikallistasoa edustaneiden
Tanjan ja Ramonan lisäksi mukana Romano Mission toiminnanjohtajan Tuula
Åkerlund, Etelä-Suomen Aluehallintoviraston romaniasiain suunnittelija Malla
Laitin ja romaniaktivisti Miranda Vuolasranta sekä valtakunnallisen
romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan Tarja Filatov sekä Sosiaali- ja
Terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sarita Friman-Korpela.
Konferenssin avausistunnossa Romaniasiain neuvottelukunnan
puheenjohtaja piti Suomen hallituksen puheenvuoron. Puheenvuorossaan Tarja
Filatov korosti, ettei valtioilla ole kriisiajasta huolimatta oikeutta unohtaa
kansallisia vähemmistöjämme ja heidän oikeuksiaan. Ihmisoikeudet eivät saa olla
mielipidekysymyksiä eivätkä riippuvaisia poliittisista tai taloudellisista
suhdanteista.
”On tärkeää, että romaninaisten voimaannuttamiseen tähtääviä
toimia tehdään kaikilla tasoilla, valtakunnan tasolla, alueellisesti ja
paikallisesti. Romaninaiset vaikuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan joka päivä.
He ovat mukana vapaaehtoistyössä ja heillä on vahva asema romanijärjestöissä.
Silti naisnäkökulmaa on syytä vahvistaa läpileikkaavasti kaikissa
toimissa," Filatov sanoi.
Suomen tavoitteena on romaninaisten aseman edistämisen
valtavirtaistaminen osaksi kansallisia romanistrategioita sekä tasa-arvo
ohjelmia. Konferenssissa Suomi perään kuulutti lisäksi eri kansainvälisten
toimijoiden yhteistyön lisäämistä.
Viides
Euroopan romaninaisten konferenssi keräsi osallistujia eri puolilta Eurooppaa.
Paikalliset romanityöryhmät
pääsivät esille
Kajaanilaiset romaninaiset esittelivät yhdessä konferenssin
työpajoista paikallisten romanityöryhmien toimintaa. Tällaisia pienen
kunnallisen rahoituksen, erilaisten valtionavustusten, mahdollisen
hankerahoituksen ja paikallisen vapaaehtoistyön voimin toimivia työryhmiä on
Suomessa jo noin kahdellakymmenellä eri paikkakunnalla. Romanityöryhmät
koostuvat kunnan tai kaupungin työntekijöistä, paikallisen romaniyhteisön
jäsenistä ja erilaisten järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden
edustajista. Kunkin työryhmän toimintaa ohjaavat ensisijaisesti paikallisen
romaniväestön tarpeet sekä romanipoliittinen ohjelma.
Paikallinen yhteistyö viranomaisten ja romanien välillä
parantaa tiedonkulkua ja erilaisten ennaltaehkäisevien tukitoimien
kohdentumista sekä ratkaisukeskeistä työskentelyä romaniväestönelinolosuhteiden
kehittämiseksi.
Tuula Åkerlund toi Living library- oheistapahtumaan mukaan
Naisten vuoro ja Muutoksen vuoro-projektien englanninkieliset kuvaukset, jotka
kiinnostivat osanottajia todella paljon. Kaikki materiaali jaettiin ja
pyydettiin myös lisää tietoa. Ainakin kaksi maata ilmoitti, että pyrkii
kokeilemaan malleja myös omissa maissaan. Myös suomalaiset romaninaisvankien ja
romaninaisten kohtaaman väkivallan vastaiset hankkeet saivat paljon huomiota ja
niistä pyydettiin lisää tietoa.
Tarjolla laajempi
näkemys romanien tilanteeseen
Konferenssin päätyökielet olivat romanikieli ja englanti,
mutta tulkkaus oli järjestetty mm. ranskaksi ja espanjaksi. Tanja Svarts
Lindgren kertoo konferenssin kielten olleen rikkaus. ”Olen aina halunnut oppia
enemmän romanikieltä ja oli hienoa päästä konferenssissa kuulemaan kuinka
romanikieltä muualla puhutaan. Tulkkauksen avulla ymmärsin muiden naisten
puhumaa romanikieltä ja tunnistin joitain sanoja ja lauseita Suomen
romanikielen pohjaltakin. Englannin kielellä pärjäsin muuten hyvin, mutta
jotkut vaikeammat politiikkaan liittyvät
sanat jouduin tarkistamaan sanakirjasta tai kysymään
matkakumppaneilta. Oli mukava huomata että pysyin kokoajan mukana konferenssin
kulussa ja asioiden käsittelyssä. Kyllä se niin vain on, että kielten opiskelu
mahdollistaa laajemman kansainvälisen romanityöskentelyn.”
Konferenssimatka kokeneiden kansainvälisten vaikuttajien ja
romanityöntekijöiden mukana tarjosi uusia kokemuksia, laajempaa näkemystä
kansainvälisen romanityön ja erityisesti naistyön merkitykseen sekä
romaninaisten nykytilanteeseen Euroopan tasolla.
Vuoden 2013 ja 2015 konferenssien välillä on tapahtunut
useissa maissa myös pientä muutosta parempaan nimenomaan romanien omassa
vaikuttamistoiminnassa, vaikka väestö on todella köyhää ja elinolot epävakaat.
Konferenssin jatkotoimenpiteeksi kehittyi ajatus
romaninaistyön kehittämisestä Suomessa. Tämä edellyttää romaninaisten
osallisuutta lisäävien toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista niin
valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.
Naisten asian
edistämistä ruohonjuurilta Euroopan tasolle
Pääsihteeri Sarita Friman-Korpela toimi konferenssissa Romaninaisten
oikeuksien edistäminen valtavirtaistamistyöpajan puheenjohtajana. Lisäksi hän
fasilitoi Phenjalipe- verkoston tulevaisuutta käsittelevän keskustelun
sivutapahtumaa ja toimi työryhmien tuloksia käsittelevän istunnon
puheenjohtajana. Phenjalipe-verkoston osalta paikalla toimijat pitivät
tärkeänä, että verkosto kehittyisi löyhästä verkostosta rekisteröidyksi
yhdistykseksi. Kansainvälisen romaninaisten järjestö IRWN ja Phenjalipe-verkoston
yhdistäminen sai laajaa kannustusta osallistujien keskuudessa.
Romaninaisjärjestöjen yhteinen näkemys oli, että
järjestötoiminnan vahvistumisen esteenä on kaikenlaisten resurssien puute.
Pääsihteeri Sarita Korpela, kansanedustaja Tarja Filatov ja
erikoisasiantuntija Miranda Vuolasranta yhdessä paikallisen romaniaktivistin
kanssa kuvassa.
Miranda Vuolasranta toi konferenssin yleiskeskusteluissaan
esille tarpeen perustaa Euroopan neuvoston sisälle pysyvä mekanismi tukemaan
romaninaisten oikeuksien edistämistä.
Loppupuheenvuorossaan Euroopan Neuvoston erityisedustaja
Erich Bunjes lupasi, että EN tulee sisällyttämään romaninaisten aseman osaksi
EN:n sisäisiä rakenteita. Lisäksi Bunjes kertoi, että EN on budjetissaan
sitoutunut järjestämään vuosina 2017 ja 2019 konferenssin. Pääsihteeri
Friman-Korpela piti tärkeänä, että seuraavaan konferenssin valmisteluihin
kiinnitetään myös erilaisia tasa-arvoinstrumentteja.
Jos valtiot
pitäisivät lupauksistaan kiinni
Erityisen mieleenpainuvaksi koko romaninaisten konferenssissa
jäi ruotsalaisen romaniedustajan ja naisaktivistin Soraya Postin puheenvuoro.
”Valtiot eivät ikävä kyllä ole tasa-arvoisia romaneja kohtaan. Tällaisia
konferensseja ei tarvittaisi jos valtiot pitäisivät kiinni lupauksistaan ja
tekisivät sen minkä voivat.”
Tanja Svarts Lindgrenin ja Ramona Grönstrandin mukaan
romaninaisena eläminen muuttuvassa maailmassa edellyttää jatkuvaa pohdintaa
siitä kuinka eletään romanina. Mitkä vanhat tavat ja toimintamallit tulee
säilyttää ja siirtää tuleville sukupolville ja miltä osin olemme valmiita
muuttamaan omaa arkeamme.
Tanja Svarts Lindgren ja Ramona Grönstrand
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.